
EU:n ulkoisen avun instrumenttirakenne eli perussäädökset rahoitukselle tuli voimaan 1.1.2007.
Uudistuksen myötä yli sata erilaista maantieteellistä ja temaattista rahoitusinstrumenttia koottiin yhteen seitsemäksi suureksi ulkosuhdeinstrumentiksi.
EU rahoittaa ulkoista toimintaansa seuraavien instrumenttien kautta:
Liittymistä valmistelevan tukivälineen tarkoituksena on parantaa EU:n ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille suunnatun EU:n ulkoisen avun toimeenpanon tehokkuutta ja johdonmukaisuutta.
Tämän rahoitusinstrumentin tavoitteena on estää uusien jakolinjojen syntyminen EU:n rajoille, edistää hyvinvointia tukemalla EU:n ulkorajoilla olevan maiden taloudellisia reformeja, tarjota mahdollisuus merkittävään taloudelliseen integraatioon sekä edistää vapautta ja demokratiaa.
Rahoitusyhteistyötä toteutetaan naapuruuspolitiikan (ENP) piiriin kuuluvien maiden sekä Venäjän kanssa.
Rahoitusvälineen ensisijaisena tavoitteena on poistaa köyhyys osana kestävää kehitystä ja pyrkiä toteuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet. Instrumentilla rahoitetaan kehitysyhteistyötä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa, Etelä-Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä sekä kohdennetaan niin sanottua sokeritukea 18 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maalle. DCI:stä rahoitetaan myös temaattista kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa. Lisäksi DCI:stä tuetaan valtioista riippumattomia toimijoita ja paikallisviranomaisia.
Teollistuneiden maiden rahoitusinstrumentti vahvistaa yhteistyötä teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden kanssa. Instrumentin avulla pyritään edelleen kehittämään EU:n ja sen kumppanimaiden suhteita. Samalla edistetään unionin strategisia etuja näissä maissa.
Tällä instrumentilla tuetaan demokratian, lainsäädännön, ihmisoikeuksien ja vapauksien kehittymistä. Instrumentti on luonteeltaan muiden rahoitusinstrumenttien demokratia - ja ihmisoikeustoimintoja täydentävä.
Ensinnäkin vakausinstrumentin perustalla annettavalla rahoituksella pyritään vastaamaan kriiseihin tai puhkeamassa oleviin kriiseihin tehokkaasti (poikkeukselliset avustustoimenpiteet). Toiseksi vakausinstrumentilla tuetaan toimia vakaissa oloissa, parantamaan kolmansien maiden valmiutta käsitellä epävakauttavia uhkia ja puuttua kriisejä edeltäviin tai niiden jälkeisiin tilanteisiin.
Ydinturvallisuusrahoitusvälineellä rahoitetaan ydinturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimia unionin ulkopuolisissa maissa.
Yhteistyö Euroopan unionin ulkorajoilla siirtyi kaudella 2007–2013 eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) sekä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) piiriin. ENPI korvaa EU:n aiemmat rahoitusvälineet: Venäjän ja Itä-Euroopan teknisen avun rahoitusvälineen (TACIS) ja Välimeren maiden rahoitusvälineen (MEDA).
Valtionhallinnossa Suomen ja Venäjän välisistä EU:n raja-alueyhteistyöohjelmista (ENPI CBC) vastaavat UM sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Ulkoasiainministeriö vastaa ENPI:n kansallisesta kokonaiskoordinaatiosta.
Maakohtaista, alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä - rahoitetaan ENPI-instrumentilla. Lisäksi ENPI:llä tuetaan EU:n strategista kumppanuutta Venäjän kanssa.
ENPI:llä tuetaan myös eurooppalaisen naapuruuspolitiikan (ENP) piiriin kuuluvia valtioita (Algeria, Armenia, Azerbaidzhan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Moldova, Marokko, palestiinalaisviranomaiset, Syyria, Tunisia, Ukraina, Valko-Venäjä) ja Venäjää. ENPI-ohjelmilla edistetään EU:n ja kumppanimaiden yhteistyötä sekä asteittaista taloudellista yhdentymistä ja erityisesti kumppanuus- ja yhteistyö-, assosiaatio- tai muiden voimassa olevien ja tulevien sopimusten täytäntöönpanoa. EU:n yhteisöbudjetti ENPI:lle on vuosille 2007–2013 noin 12 miljardia euroa.
Suomen ja Venäjän väliset ENPI CBC -ohjelmat vuosina 2007–2013

Tämän sivun sisällöstä vastaa Alueellisen yhteistyön yksikkö
Päivitetty 20.7.2010