Kehitysyhteistyön määrärahat ja niiden käyttö
Suomen julkinen kehitysyhteistyö 2010
- yhteensä 965,6 miljoonaa euroa
- varsinainen kehitysyhteistyö 734,9 milj. euroa (momentti 24.30.66 UM)
- muu julkinen kehitysyhteistyö 230,7 milj. euroa (UM/kehitysyhteistyön hallintomenot, osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista, pakolaisten vastaanotto, maksuosuudet muille kv. järjestöille, muut kehitysyhteistyöksi luettavat menot )
- määrärahat 0,55 % bruttokansantulosta
- julkinen kehitysyhteistyö / asukas 180 euroa
- varsinainen kehitysyhteistyö / asukas 137 euroa
Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen saavuttaa 0,51 prosentin minimitavoite vanhoille jäsenmaille vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä.
Ulkoministeriön menoluokassa olevat varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kohdennetaan yhdeksälle käyttösuunnitelmakohdalle:
- Monenkeskinen kehitysyhteistyö
- Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
- Euroopan kehitysrahasto
- Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö
- Humanitaarinen apu
- Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoimet sekä kehityspoliittinen tiedotus
- Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
- Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle
- Korkotuki
Kehitysyhteistyöksi laskettavia menoja on lisäksi muiden ministeriöiden menoluokissa.
Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä ohjaa vuoden 2007 kehityspoliittinen ohjelma. Sen mukaan kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2000 asetettujen vuosituhattavoitteiden mukaisesti.
- Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon EU-maiden päätös (2005) ohjata vähintään puolet kehitysrahoituksen kasvusta Afrikkaan.
- Kaikkein köyhimpien maiden osuutta Suomen avusta kasvatetaan.
- Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä toteutetaan erityisesti pitkäaikaisissa yhteistyömaissa ja yhä vahvemmin väkivaltaisista kriiseistä toipuvissa maissa.
- Avun lähtökohtana ovat kumppanimaiden kehityssuunnitelmat ja se täydentää muiden avunantajien tukea.
