Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 3.5.2018 | Suomen suurlähetystö, Madrid

Espanjan hallitus osti itselleen lisäaikaa budjettiesityksen edetessä täpärästi parlamentissa

Madrid

Mariano Rajoyn johtama vähemmistöhallitus sai hengähdystauon vaikeuksista, kun hallituksen budjettiesitys selätti ensimmäisen esteen parlamentissa ja kokonaisuus hyväksyttiin jatkokäsittelyyn. Yleisesti uskotaan, että hallitus samalla varmisti pysyvänsä vallassa kauden loppuun eli vuoden 2020 vaaleihin. Periaatteistaan joutuivat kuitenkin tinkimään niin talouskuria saarnaava hallitus kuin baskinationalistitkin. Hallituksella on edessään vielä tiukat neuvottelut osittaisista tarkistuksista Baskimaan ja Kanarian saarten kansallismielisten puolueiden kanssa ennen lopullista läpimenoa.

Pääministeri Mariano Rajoyn vähemmistöhallituksen risukasaan paistoi päivä pitkästä aikaa, kun hieman yllättäenkin Espanjan parlamentti hyväksyi huhtikuun lopussa hallituksen budjettiesityksen kokonaisuuden. Esityksen puolesta (tai oikeastaan sen hylkäämistä vastaan) kongressissa äänestivät Partido Popularin tukena samat puolueet kuin viime vuoden budjettikäsittelyssä eli keskustaliberaali Ciudadanos, baskinationalistinen PNV sekä pienpuolueet Coalición Canaria, Nueva Canaria, Foro Asturias ja navarralainen UPN. Tämä riitti äänten jakautumiseen 176 puolesta ja 174 vastaan.

Etukäteen arvioitiin hallituksen ottaneen merkittävän poliittisen riskin viedessään budjetin parlamentin käsittelyyn – puoli vuotta myöhässä – ilman vaadittavan tuen varmistamista etukäteen. Lopulta peli kannatti: baskinationalistinen PNV asettui budjetin taakse ja pyörsi aiemmat puheensa, ettei se suostuisi edes neuvottelemaan budjettiesityksen tukemisesta niin kauan kuin Katalonian pattitilanne jatkuu ja artikla 155:n mukainen poikkeustila on voimassa.

Espanjalaismedian arvioiden mukaan baskit valitsivat käytännöllisyyden periaatteiden sijaan. Budjetissa Baskimaahan on luvassa muita itsehallintoalueita enemmän investointeja, mutta lopullinen niitti oli hallituksen myöntyminen siihen, että eläkkeet sidotaan ainakin tänä ja ensi vuonna täysimääräisesti kuluttajahintojen nousuun aiemmin suunnitellun 0,25 prosentin tarkistuksen sijaan. Eläkkeiden kaventumista vastustaneet mielenosoitukset olivat kiivaimmillaan juuri Baskimaassa. Lisäksi sovittiin eliniän odotteeseen sidotun eläkeleikkurin voimaantulon lykkäämisestä vuoteen 2023.

PNV:n takinkäännössä nähdään muutakin taktikointia, sillä näin todennäköisesti ehkäistään hallituksen kaatuminen ja ennenaikaiset vaalit, joissa hyvässä nosteessa olevasta keskustaoikeistolaisesta Ciudadanosista olisi voinut tulla suurin puolue. Tämä taas ei olisi lainkaan sopinut baskinationalisteille, joille Ciudadanos näyttäytyy poliittisen kentän suurimpana vihollisena. PNV:n puheenjohtaja Andoni Ortuzar totesikin El Mundon mukaan, että nyt taklattiin Albert Rivera, jonka johtaman Ciudadanosin yltäminen Moncloaan ja maan johtoon on taas ”kauempana kuin eilen”.

Muun muassa Bloomberg kertoo baskiedustajien myös viimeiseen asti neuvotelleen Katalonian aluepoliitikkojen kanssa aluehallituksen muodostamisesta. Vielä onkin mahdollista, että aluehallitus syntyy ja poikkeustila päättyy ennen kuin budjetti lopulta kongressin käsittelyn jälkeen hyväksytään senaatissa, mikä näillä näkymin voisi tapahtua kesäkuussa. Taustalla vaikuttaa myös Baskimaan oma aluepolitiikka, sillä PNV tasapainoilee maltillisemman kannattajakunnan ja toisaalta yhä laajempaa autonomiaa ajavien jäsentensä välillä, eikä tiukan linjan nationalisteille haluta antaa mahdollisuutta päästä niskan päälle.

Hallituslähteet antoivat vielä päiviä ennen budjettiäänestystä ymmärtää, että eläkkeiden indeksikorotus on mahdoton ajatus valtiontalouden kestävyyden kannalta. Tänä vuonna indeksikorotus on 1,6 %, mikä tarkoittaa valtiovarainministeriön mukaan 1,3 miljardin euron lisälaskua valtiolle. Vaakakupissa painoivat kuitenkin lopulta enemmän budjetin läpimeno ja koko hallituksen tulevaisuus. Hallituspuolue PP:n kannatusta on viime kuukausina koetellut niin Katalonian kriisi kuin skandaali Madridin aluepääministerin Cristina Cifuentesin väärin perustein hankkimasta maisterintutkinnosta, mikä johti aluehallituskriisiin PP:n ja Ciudadanosin välillä, ja lopulta Rajoyn mahdolliseksi seuraajaehdokkaaksi lasketun Cifuentesin eroamiseen tehtävästään.

Voitto tulee siis tärkeään saumaan, etenkin kun hallitusta enenevästi on kritisoitu sen kyvyttömyydestä ylipäätään saada aikaan mitään. Yleisesti arvioidaan Rajoyn ostaneen nyt hallitukselleen jatkoaikaa aina kautensa loppuun eli vuoden 2020 vaaleihin saakka, jos budjetti vielä saadaan kokonaan hyväksyttyä. Jos budjetti kaatuu, vaihtoehtona on viime vuoden tilien jatkaminen – kuten tähän asti tänä vuonna on tehty – mutta paineet uusien vaalien järjestämiseksi syksyllä kasvavat. On tosin niitäkin, jotka uskovat, ettei Rajoy siltikään kutsuisi koolle uusia vaaleja.

Espanjalaislehtien pääkirjoituksissa on todettu, että vaikka budjetin hyväksyminen onkin hyvä uutinen, tapahtuu se täysin talouden kestävyyden kustannuksella, lykkäämällä ongelmat tulevaisuuteen. Budjettiesitystä moitittiin jo aiemmin siitä, että se ei sisällä tarpeellisia rakenneuudistuksia eikä toisaalta kavenna tarpeeksi valtiontalouden vajetta. Nyt sovitut eläkkeiden korotukset kasvattavat julkisia menoja niin, että EU-komission valtiontalouden vajeen pienentämiselle asettama tavoite, 2,2 % bruttokansantulosta, on entistä kauempana. Hallituksessa tätä vähätellään, sillä melko varmasti vaje kaventuu kuitenkin alle 3 prosenttiin, mikä tarkoittaa Espanjan viimein pääsevän pois liiallisia alijäämiä koskeva menettelyn piiristä.

Mediassa on pohdittu myös sitä, miten eläkkeiden indeksointi ja käytännössä vuonna 2013 tehtyjen eläkejärjestelmän uudistusten eli ns. Toledon sopimuksen kumoaminen vaikuttaa ulkomaisten investoijien luottamukseen Espanjan talouden kestävyyteen. Kansainvälisillä markkinoilla luottamus Espanjan vakauteen on juuri ollut palaamassa: Fitch nosti vuoden alussa Espanjan luottoluokkaan A- (aiemmin BBB+).

Vielä on matkaa siihen, että budjettiesitys siirtyy kongressista senaattiin ja saa lopullisen hyväksynnän. Tulevina viikkoina hallitus neuvottelee eri puolueiden kanssa budjetin eri osista, joiden kaikkien pitää läpäistä parlamentin äänestys. Jos yhtä osista ei hyväksytä, kaatuu koko budjetti. Muun muassa El País -lehti kuvailee hallituksen tasapainoilua äärimmäisen vaikeaksi, sillä PP:n luottokumppani Ciudadanos seuraa tarkasti sitä, millaisia myönnytyksiä annetaan pienille aluepuolueille, joiden tuki on budjetin läpimenolle yhtä välttämätöntä kuin Ciudadanosinkin. Lopullinen äänestys kongressissa on 24. toukokuuta, minkä jälkeen budjetti läpi mennessään siirtyy senaatin hyväksyttäväksi.

Päivitetty 18.5.2018

Takaisin ylös